Kello on kukkuluuruu 1:13, ja muutenkin suunnittelin valvoa kokoyön, joten miksei osanen Jaantiloillekin? :---) 

Eipä kai tässä muuta, lukemaan----------->


Oli ilta, ja Jaantiloilla oli tilanne päällä. Kasperi ei voinut hakea Hamppista pesulle, koska Ranskiksen pikkulelu oli tiellä. Sitten Kasperi älysi siirtää sen laatikkoon, ja elämä taas onnistui. Ranskis ei pystynyt irrottamaan otettaan kiroilupupusta, vissiin hän kuvitteli, että pupu oli joku pyssy, ja seinä vihollinen jota piti ampua. Huh, millainenhan tästä jätkästä tulee vanhempana...


- Heippa, Hamppis, nytpäs katsotaan, oletko jätkä vai kimuli, Kasperi sanoi.
- Whiii! Hamppis vastasi iloisesti Kasperin heittäessä tämän ilmaan.
- Sinä olet, sinä olet.... Kasperi ei edes pystynyt sanomaan sitä ääneen.


Nopeasti Kasperi pesi lapsosensa ja sitten katsoi sitä suoraan silmiin.
- Hamppis. Minun on sanottava, etten keksi sinulle nimeä. Tiedän nyt sukupuolesi ja...
- Blöääääää, Hamppis vastasi hymyillen.


- Niin, sitä minäkin, Blöää, mutta se ei olisi sovelias nimi. Minä en muista muiden työkavereideni, paitsi Rami Järvisen nimeä ulkoa, joten minun on keksittävä joku muu... Kasperi jutteli Hamppikselle. Vastaukseksi hän sai vain naurua.


Kasperi päätti syöttää Hamppiksen ennen nukkumaanmenoa.
- Nyt joku nimi, nyt joku nimi!


- Kauniita unia, pikkuinen, Kasperi sanoi lempeästi. Vihdoinkin Rami oli päästänyt irti kiroilupupustaan. 
- Iti, tuo oli oikea anta, kun vihollinen pytyi paikallaan kokoajan ja minä ylitin kovatti, Rami selitti isilleen.
- Anta?
- Anzzzzzzzzzza!! Rami yritti.
- Ansa?
- NIIN! ANTZA!
- Kiitti, Ranskis, oot sä kyllä veijari, Kasperi sanoi. Rami oli keksinyt siskolleen juuri nimen, Ansa Jaantila. :---) Se siis on tyttö.


- Katsos, poika, tuossa nukkuu Hamppis, eli sinun sanoin, Ansa, Kasperi selitti, ja kummatkin kurkkivat nukkuvaa tyttöä. 
- Vauu, iti! 



- Noniin, käyhän nyt nukkumaan, huomenna on suuri päivä... tai, no aika normaali päivä, mutta suuri se sulle on, Kasperi sanoi ja pussasi poikaa otsaan. 


- No mutta! Tuollahan sataa lunta! Kasperi totesi kuiskaten, sillä lapset yrittivät nukkua. 



Kasperin oli itsekin aika kömpiä kultansa viereen tutimaan.






Aliisa kävi vuoroin tutkimassa, onko omistajilla hyvä olla, lopulta se kuitenkin tassutti alakertaan.


Kun Aliisa oli lähtenyt, alkoi Ranskis huutamaan, ei sillä nälkä ollut, eikä muukaan hätä, kai se oli nähnyt pahaa unta.


Hamppis heräsi toisen huutoon...


...mutta seuraavan kerran, kun - tälläkertaa Herra - tuli tarkastamaan tilanteen, kummatkin nukkuivat sikeästi.


...Mutta Ranskis heräsi.


Herra juoksi Hellän ja Kasperin makuuhuoneeseen ja yritti herättää heidät maukumalla, mutta toiset nukkuivat vielä parisen tuntia...


Puhelinkin taisi tuossa jossain välissä pirahtaa. Kukaan ei mennyt vastaamaan, mutta Aliisa vahti.


Ansan vaippoihin taisi mennä jotain ylimääräistä, ja haju herätti Ramin. Rami taas alkoi kiljumaan täyttä kurkkua.

- Äitii! Itii! Haitee! Äääää! Anta haitee!


Urheana Hellä päätti nousta, vaikka kello taisi olla vasta puoli kuusi. 


- Minä nimetin eilen haituli-Hamppikten, Rami selitti äidilleen.
- Jaa, mikäs Haisuli-Hamppiksesta tuli?
- Te on Anta. Iti tanoi titä tytökti.. mikä on tyttö?
- Jaa, tytöksi, noh se on sama, kuin sisko, eli kuin sinä mutta... ilman hulivilivitkutinta, Hellä selitti. Sitten hän laski Ranskiksen maahan ja nosti Ansan syliinsä


- Tyttö tämä näköjään on! Hellä totesi.
- Mitä minä tanoin! Rami huudahti potalta.


Hellä käveli portaat alas tuo tyttö sylissään.


Ranskis olisi halunnut mukaan, muttei uskaltanut mennä portaita alas, joten jäi vain lattialle odottamaan.


Ensimmäiseksi Hellä syötti Ansan.


Sitten hän syötti kissat.


Ja lopulta hän syötti Kasperin - tai no, vei tälle muroja. 


Kello oli jo 7, kummatkin, Hellä sekä Kasperi oli työ-asuissaan, Ansa makasi lattialla, kissat riehuivat ympäri taloa ja Ranskis kiljui syöttötuolissa, sillä hänet oltiin unohdettu täysin. Jotain muutakin oltiin unohdettu, ei lapsia voinut kotiin yksin jättää, joten toisen oli jäätävä kotiin, siis Hellä tai Kasperi.

- Mene sinä, minä jään, Hellä huokaisi, vaikka hänen unelmansa olisi tulla terästitaaninaiseksi. Kasperi kuitenkin oikuitta lähti töihin, jonkun oli ansaittava rahaa.


- Olen... ööö... kipeä... ja tuota... olisinko minä, taisiis... minä olen nyt... nukun... tämän päivän ja... Hellä selitteli. Puhelimeen ystävällisesti vastannut työtoveri, Rami Järvinen lupasi naiselle tämän päivän vapaata.


Tällainen tilanne oli sillävälin keittiössä. Ranskis hakkasi syöttötuoli käsin ja jaloin ja huusi ruokaa. Hamppis puristeli käsiään nyrkkiin ja jotenkin epämääräisesti äänteli. Herra ihmetteli maassamakoilevaa lasta, ja Aliisa katseli tuimasti Ranskista ja pohti, kuinka olisi voinut viedä Ranskikselle omaa ruokakulhoaan.


Hellä älysi viedä Ranskikselle hieman jotain puuroa. 




Sen sijaan, että Hellä olisi voinut viedä Ansan nukkumaan, hän halaili huomionkipeää Herraa.


Oli Hellän aika itsekin syödä, joten, lapset odottelivat ainakin kymmenen minuuttia huomiota äidin syödessä muroja.


- No, mutta Aliisa! 




Ensin Hellä huomioi pikkuista Ansa-tyttöstä, jolle ei ollut ehtinyt paljon huomiota jakaakaan. Tyttöä kuitenkin nukutti, joten tutimaan.


Eikai laskuja? Ei, postinkantaja oli hyvissä merkeissä, kävi hakemassa edelliset laskut pois :) !


- Hei, Rami, nyt saat mennä nukkumaan.
- Mutkun emmä haluu nukkumaan, äiti! 
- No nuku, jotta jaksat huomenna sitten, silloinhan on sinun syntymäpäiväsi!
- Jee!


Ei se Rami kuitenkaan jaksanut nukkua, joten se vaan huusi, eikä edes antanut siskonsa nukkua...


Sillä välin Hellä meni suihkuun, olihan hän jo ihan hikinen aamuisesta puurtamisesta!


Suihkussa käytyään, Hellä ajatteli olla siisti ihminen ja kävi pettaamassa sängyn. Hän jopa pohti kolmannen lapsen adoptoimista! Vaikka jo näin vaikeaa kahdenkin kanssa? Koita nyt kaikkia miellyttää + toteuttaa unelmaa! Ei onnistu, eiköhän nämä 2 lasta ihan riitä...


Kun oli Ramin aika syödä, niin tottakai silloin nukutti, eikä ollutkaan enää ollenkaan nälkä. 

Miksei hän äsken nukkunut?


Hellä päätti huomioida raskaanaolevaa Aliisa-kissaakin.



Olihan huomioitava myös Herra-kissaa, joka oli myös - jopa huomionkipeämpi, kuin Aliisa!


Jompikumpi kissoista ei ollut ehtinyt vessaan asti...

Hellä kuitenkin nieli stressinsä ja siivosi.


- Huomenta! Hellä kävi nostamassa hyvin nukkuneen Ramin.


Alakerran vessassa meni melko huonosti, ja Hellä huokaisi syvään, pitikö hänen sekin siivota?


PÄIVÄNPELASTAJA KASPERI SAAPUI KOTIIN PEUKKU PYSTYSSÄ!

- Minä siivoan vessan, kultaseni! Hän huusi yläkerrassa ahkeroivalle Hellälle.
- Kiitos! Hellä huusi takaisin.





Valmista ja hyväntuoksuinen vessa taas!


Hellä päätti palkkioksi valmistaa salaattia.


Aluksi pari vain mussutti, sanomatta sanaakaan.


- Kasperi, mitä olisit mieltä jos... Hellä aloitti.
- ....hankittaisiin siivooja? sopii, toi vessahomma oli aivan... ÄH! Kasperi vastasi nopeasti.
- Eikun mä meinasin... lastenhoitajaa. Kuitenkin, ku mun unelma ois toi työ, ja ei meillä oo oikein aikaa, miten olis? Hellä kysyi.


- Joo, sopii! Se varmaan siivois kans? Kasperi huudahti.
- Uskottavasti! Kotiapulaista me ei tarvita, sä vain iskisit sen, Hellä sanoi hymyillen. Kummatkin nauroivat hetken.
- Enhän... Kasperi sanoi nolona hetken päästä. Hellä ei voinut olla nauramatta.

^Hassuja:)


- Soita sä sitte huomenna sille lastenhoitajalle.... Ainiin ja huomennahan on lasten synttäritkin! Hellä muistutti.
- Ainiin, mun on hankittava kaksi kakkua, nam!


- Öitä! Hellä sanoi ja painui tutimaan.
- Mä tuun, kunhan oon valmis, Kasperi sanoi ja suuntasi yläkerranvessaan.


- I'm sexy and I know it, AHHHHHHHHHH, girl look at that boodyyyy, Kasperi hyräili kuuluvasti.


...Eikä hän muuten ollut yksin...


Yläkerta muuttui hetkellisesti, kyllähän se kuitenkin vielä muuttuu, mutta hetkellinen muutos on tässä.


Iltamyöhään Kasperi vielä hetken leikki Herran kanssa.


Leikkikaveri vaihtui pian nälkäiseen Ranskikseen.


aaaw;----)


Nukkumaan--->

 

Aamulla:


Rami oli ensimmäinen, joka heräsi. Hän normaaliin tapaansa herätti koko perheen huudollaan. Tällä kertaa se oli iloista huutoa, tänään olisi ensimmäinen koulupäivä. Reippaana kouluun! Jee. Tosikivaa. 

 

 

not.

 


Hellä otti Ramin, ja Kasperi otti Ansan syliinsä.

Lapset kannettiin keskelle yläkerran oleskeluhuonetta.




PUUUUUUUUUUUUUUUUUUH!!!!!! (Puhalla kanssamme!!) PUUUH!



Kummatkin hyppäsivät ilmaan. Voi ei, jännittää! No, heidän uudet tyylit näet seuraavassa osassa, joten se ois nyt heipparallaa ja....

 

 

Noei. Pakko näyttää teille vielä söpöt Jaantilalapset.


Ensinnäkin Rami.... vihasi tyyliään, joten marssi peilin eteen.




Saanen esitellä, Rami "Ranskis" Jaantila, ja ensimmäinen koulupäivä.


Kasperi soitti lastenhoitajan paikalle, Hamppista varten. Nyt mietitte, hetkinen, Hamppis, missäs hänen muodonmuutoksensa?


No tässä teidän pulleaposkinen Hamppiksenne!


Saanen esitellä, Ansa "Hamppis" Jaantila, ja ensimmäinen päivä... lastenhoitajan seurassa.


Enne kouluunmenoa, kävi hyvä veli tsekkaamassa, miltä siskonsa näyttää ja antoi se pienen pusunkin poskelle.


Lemmikkimikälie. Hrrr. Mulla ei oikeastaan koskaan ole ollut huonoa tuuria lastenhoitajien kanssa, mutta kahtoo nyt. 



Töihin ja kouluun!



Hamppis oli kontannut vessaan, jossa Aliisa oli viettämässä päivä... taisiis aamu-uniaan. Tottakai tyttö meni halimaan kissan melkein kuristuksiin.



- Varovasti sen kissan kanssa, tule vaikka minua mieluummin halailemaan! Lemmikki sanoi ja otti tytön syliinsä.


Nopeasti Aliisa juoksi alakertaan nukkumaan, jossa oli jo Herra leikkimässä jollain lelulla.


Laitoin pelin pauselle, ja katsoin sitten, mitä yläkerrassa tapahtuu ja hui! Tämä nyt on vähän erikoisempaa...


- Nukkumaan nyt!


Oikeesti tää siivos koko talon ja piti kissat & Ansan tyytyväisinä, kymmenen pistettä tälle Lemmikille!


- Mitenniin seiska?! No ihansama, Ranskis huudahteli pihalla katsellessaan aloitustestin tulosta.


:)


Koulusta tultuaan Rami juoksi tottakai läppärille ja chattaili kaikille uusille luokkakavereilleen.


Hellä ajatteli seurata pojan pelailua, sillä poika vaikutti turhan villiltä pelatessaan simssiä, jospa poika ei nyt polttaisi taloa, hukuttaisi lapsia, harrastaisi sopimattomuuksia, riitelisi jne. niin kaikki olisi hyvin!


Oli Ramille nyt nukkumapaikka keksittävä. Eli yläkerta muuttui aika suuresti. Jossain välissä pitäisi tehdä kolmas kerros, sekä takapiha.

Jätetäänpä osa suosiolla tähän, päälle sata kuvaa takana, muistaakseni 107!

Kello on jo 3:21, niin pitkävetinen oli tämä osa, kesti tuossa sen 2 tuntia, mutta kai se oli sen arvoista. Luin aiemmin paperitahran legacyä, ja löysin sieltä linkin korvaaviin kasvoihin, ja nyt pohdin, pitäisikö minunkin ladata tuo?

Eikai tässä muuta, minä menen nukkumaan ._. !