Hei! Anteeksi - tai no, mitä anteeksi pyydettävää, mutta - siitä, kun näin nopea päivitystahti, kun aiemmin on ollut parin kuukauden väli osissa, nyt vain pari vuorokautta... Mutta, kello on 1:53, ja kymmenen aikaan illalla tyhmänä menin säikyttelemään itseni katselemalla puolivahingossa pelottavia kuvia, enkä uskalla mennä nukkumaan. Eipä tuo haittaa, kahvia naamaan, ja tämän osan tehtyäni menen pelaamaan seiskaosan. Mitä sitten, jos päivitystahti on nopeaa? Kokeillaan välillä tämmöistäkin:D !

Olin muuten seonnut kuvien laskennassa, niitä onkin n. 50 ! :)

Päästän teidät... taino, hetkinen, voisin äkkiä taiteilla pitkästä aikaa osakuvan!


Paintilla XD

- Osakuva ei sitten pahemmin liity osaan, mutta antaa olla -

Ja tää on vähän tarinamaisenpi osa, koska olen sellaisella tuulella:D


Oli kaunis torstai-ilta.
Kasperi piteli sylissään raapivaa Herraa, joka ilmeisesti pakoili Aliisaa.
- Mä tiedän, Herra. Raskaana olevat naiset voivat välillä olla hankalia, mutta sun ei silti täydy raapia mua, Kasperi sanoi rauhoitellen kollia.


Hellä oli sillävälin kylppärissä kohentamassa tyyliään. Ja vaikka kuinka hän olisi halunnut olla ylimeikattu, oli hän jo kahden lapsen äiti ja kummallisen miehen vaimo. Hänelle siis vieläkin naturaalimpi meikki.


- Tulehan tänne poika, Kasperi sanoi Ramille juostuaan nopeasti portaat ylös, ja tunkeuduttuaan poikansa huoneeseen.
- No päästä mut sisään, enmä tollasest pääse, ku sä läski oot eessä, Rami saneli yrittäen opetella coolia puhekieltä, jotta olisi enemmän gangsta, tai jotain.
- Läski? Isipappasi on poliisi ja omaa kivan sixpäkin, joten oleppa pikkupullero hiljaa! Kasperi sanoi taputtaen poikana päätä.


Oli aika tehdä läksyt, ja Kasperi lupautui auttamaan pikkupulleroa --- eikun siis Ramia.

- Iskä, mikä on öh, tota... mikä on Ranska? Eikse oo joku maa?
- Ranska? Ranskis --- Sehän olet sinä, Ranskikseni! Kasperi kiljahti iloisena.
- Ranskis? Äh, ainiin, se sun lellittelynimi mulle, ku olin pieni, LOL! Rami huudahti puhuen taas jotain nuorisokieltä.
- Hehhee, olet vieläkin pieni Ranskikseni. Kirjoitappa sinne, että Ranska yhtäsuurikuinmerkki Isin oma poika! Kasperi sanoi ylpeänä, ja Rami teki työtä käskettyä. 
- Totaa... Isi, mä varmaan pyydän tätä vaan - noh ainakin tämän yhden kerran... Rami aloitti.
- Kerroppa vain! Kasperi sanoi odottaen, että hänen pitäisi tehdä pojalle joko voileipä tai ostaa nintendo.


- Anna hali isi!

Eli eihän tuo Rami oikeasti sisimmässään ollut mikään kovis, se oli vain ulkokuori, joka pehmeni isille - ja kenties, jollekkin spesiaalille♥


- Oletpas sinä neiti lihonut! Hellä torui mittaillen Aliisaa katseellaan.
- Meaaoooow!!! Aliisa maukui.
- Ainiin, kappas, minä aivan unohdin! Anteeksi, kiitos kun muistutit, niin, tiedän, että olet raskaana, en vain muistanut, Hellä selitti loukkaantuneelle kissaystävälleen. 


- Poika, poika, poika. Kello on jo vartin yli kymmenen! Eikös se ole aika, kun mennään tutimaan? Kasperi kysyi.
- Joo, mee vaan, öitä... Rami sanoi ja yritti mennä isänsä ohi, jotta pääsisi alakertaan läppärille chattailemaan suosituille koulukavereilleen.
- Ei, tarkoitin sinua. Huomenna on vielä kouluaamu! Kasperi selitti ja passitti pojan vaihtamaan univaatteet ja kömpimään lämpimän peiton alle.


- Kauniita unia, Ranskis, Kasperi sanoi, mutta Rami oli jo sulkenut silmänsä.
- JES, PÄÄSEN KATSOMAAN TEEVEESTÄ JOTAIN ÄM ÄM HÖSKÄÄ!! Kasperi huusi, herättäen tottakai Ramin.
- Hei come on, iskä, mä yritän nukkua, joten painu... eikun, öitä, Rami sanoi unisena. 
- Äh, no okei, Kasperi sanoi ja meni toiseen huoneeseen.



Kasperi meni vuorostaan toisen lapsensa huoneeseen.
- Heipähei, Hamppis. Etkö vielä saaanut unen päästä kiinni? Tulehan, hän sanoi. Ansa ei vielä osannut puhua, joten hän vain mumisi jotain vastaukseksi.


Kun Kasperi oli vienyt tyttärensä alakertaan, keittiöön, alkoi Aliisa kimallella kummallisesti.


Pian kimalteista haihtui kaksi suloista kissanpentua! Aliisa synnytti siis tytön sekä pojan!♥


Hellä, sekä hänen sylissään Typy♥


Kasperi, sekä hänen sylissään Poju♥ 

Kissanpennut ovat erottamattomat ainakin nyt tuossa iässä, mutta luulenpa, että muuttuvat iän myötä. Kumpi on ihanempi, ne näyttävät täysin samanlaisilta, mutta saatamme luopua jommastakummasta, valitkaa nyt jo suosikkinne, Typy, vaiko Poju jää?


Aloin jo rakentamaan kolmatta kerrosta, mutta rahat loppuivat kesken. Rakensin sen sitä varten, että huoneet alkavat loppua kesken! Nytkö se kostautuu, että alussa valitsin pienemmän tontin, kuin säännöt sallivat? -_-


Viimeisillä rahoilla kohensin pentujen nurkkausta, joka kohdistui olohuoneeseen. Siellä Kasperikin pääsi suutelemaan Hellää, mistä syystä? Hän oli niin onnellinen♥!


Oli Kasperin aika VIHDOINKIN syöttää Ansa, kuten hän oli alunperin suunnitellutkin.


Koska rahat loppuivat kesken, myin tämän shakkipöydän ja nämä söpöt tuolit, koska eihän kukaan muutenkään niitä käyttänyt.


Kasperi opetti keittiön keskellä tyttärensä puhumaan. Kuuntelin hetken, en ehtinyt kuitenkaan ottamaan kuvaa, mutta kun puhekuplassa oli Kasperi, käski Kasperi Ansaa sanomaan "Moustache!" ja Ansa toisti perässä "Moustache!" (eng. moustache = suom. viikset) :D ja tuli sellainen Aaaaw♥ kohtaus:D



- Öitä moushtaash! Ansa sanoi hienosti suhuttaen s-kirjainta.
- Öitä anti-mustaas, Kasperi sanoi jääden hetkeksi miettimään, mitä juuri sanoi. 


Hellä valvoi koko yön hoivaten, hellien, opettaen ja valvoen kissanpoikia. Se taas johtui siitä, että perjantai olisi hänelle vapaapäivä. 


Aamulla, kun Kasperi ja Rami heräsivät, koska heidän MIESTEN oli mentävä ahkeroimaan, saapui myös lastenhoitaja.
- Huomenta vähäpukkeene herrasmiäs, ootpas komiiana, minnuukos varte? lastenhoitaja kyseli tervehtien Kasperia. Kasperi ei vastannut mitään, vaan luikki peitellen kroppaansa vessaan.


- Mitä sä teet huomenna, rakas? Kasperi kysyi Hellältä.
- Kyllä sä tiedät, mitä minä teen huomenna! Hellä huudahti. Tässä välissä Kasperi kaappasi vaimonsa romanttiseen haliin.
- No siinä tapauksessa sulla on treffit mun kaa, Kasperi totesi rakkaudenkipeänä.
- Mut huomenna on lauantai, mä menen kolmelta töihin! Hellä huomautti.
- No onhan meillä siinä aamu aikaa, Kasperi sanoi ja vaihtoi työasun ylleen.


- Niin, mutta sun varmaan pitää mennä, Hellä sanoi hellästi ja vilkutti jääkaapille, katsoen ikkunaa. 
- Joo, heippa, Kasperi sanoi, vilkuttaen lentävälle Aliisalle.


Ansa oikeasti tykkää tosta lastenhoitajasta. Ainakin tykkäsi, niin pitkään, kunnes tämä lastenhoitaja jätti tytön lattialle ja lähti löntystämään alakertaan.



Ja olohuoneesta Jaantiloiden sähkölaskua nostattamasta Hellä hänet löysikin ja passitti kotiin. Paremmin hän itse hoitaisi lastaan, kuin tuo! 

:O ! Ekaa kertaa lastenhoitaja tekee jotain tällaista!? 


Hieman myöhässä Rami vielä juoksi koulubussiin, kyllä hän vielä ehtisi! Ja hän vielä ehti, juuri ja juuri!


Tällä kertaa oli Hellän vuoro siivota kakkaloota. Ei se paha homma ollut niin siistille, hellävaraiselle simille, mutta ei hän kyllä siitä tykännytkään. Nyt oli siivottava kyseinen laatikko usein, kun pennut kävivät lähes kahden tunnin välein pissillä. 

^Kauniita sanoja.


Hellä oli kantanut tyttärensä alakertaan, ja jopa laittanut taas tuon soman mekonkin hänelle. Nyt Ansa sai ihan vapaasti halia kaikkia kissoja, ja niistä tyttö tykkäsikin PALJON!


- Hei Poju, ootko sinäki mushtaash? et oo, ku Herrra on mushtaash, sinu mushtaash! Ansa selitteli Pojulle.


Varovasti, kissaparka ei saa kohta happea! Mutta silti, suloista♥


"Ryppyileksä mulle?"





Mahtimaidon valmistus ei oikein onnistunut hieman huonotuuliselta Hellältä, joten turhaanhan yksi puteli meni. 


Hän tapasi kylläkin yliopsitoaikaisen ystävänsä matkalla.

- Kyllikki! Hellä huusi tummalle naiselle.
- Nimeni on Irina, mutta Hellä! 
- Niin... tosissaan... Irina! Mitäs sinä täällä päin? Hellä kysyi innokkaasti.
- Noh, kävelinpä vain ohi, kun kevään ensimmäinen päivä, lumetkin jo sulaneet, Irina selitteli.
- Niin, niin, minäkin kaivoin tämän vanhan kevättakin kaapista, Hellä kertoi ja esitteli asuaan.
- Tuohan on tuo! Minä muistan tuon! Irina huudahti.
- Etkä muista, ostin tämän viimekeväänä, ja olit viimekeväällä ulkomailla! Hellä naurahti.
- Ei! Olinko?!

Ja niin ystävykset rupattelivat hetken.

- Hah, mutta minun täytyykin tästä jatkaa, kun... Hellä sanoi.
- Niinkö? Missä sinä asut, voisin joku päivä käydä kahvilla! Irina lupautui.
- Asun tässä kolmikerroksisessa hökkelissä, Hellä sanoi osoittaen viereistä taloa.
- Jaajaa, no tapaillaan!
- Moikka!


- Moi, kulta! Hellä huikkasi Kasperille, jolla oli selvästi kiire sisälle. Hän oli kuitenkin saanut ylennyksen!♥
- Joo, moikka kamut, Rami huusi bussissa vielä istuville ala-asteelaispojille. 


- Hmh, joku on käyttänyt tätä kojetta väärin, Kasperi tuhahti.


Lastenhoitaja bugitti mukavasti, tuli siis yhtä äkkiä Jaantiloille ja kun lähetin pois, niin tämä muuttui koskemattomaksi, ja meni vain yläkertaan petaamaan pedin. Sitten hän lähti. Mikähän syy tälle bugille? - naarmuinen levy, oletan?


- SÄ OSAAT KÄVELLÄ!
- SÄ OOT MUSHTAASH!

;) ♥


Loppuillan Hellä vietti puhelimessa Irinan kanssa. Naiset juorusivat kaiken.

Kaiken, mä sanon, kaiken.


Ramille tuli nälkä, ja kaapissa oli keksejä, hmm, terveellinen salaatti vaiko keksit?

- Keksit!


- Pöö! Rami sanoi siskolleen mussutettuaan tarpeeksi keksejä.
- Mushtaashin poika, minu mushtaash on sinun mushtaash, meidän mushtaash on meidän mushtaash!
- Mitä ihmettä? Sä tunnut osaavan äikkää paremmin ku ees mä, ja mä oon koulussa! LOL! Rami huudahti ihmeissään.

Aamulla:


- OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO LALALAAAAAAAAAAAAAAAA UUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU MAMAAAAAAAAA! Kasperi hoilasi vaimolleen heti, kun pari oli herännyt.


Se kelpasi Hellälle...


Toimi kai tuo toisenkin kerran, kun viileässä kevätsäässä ulos poreammeeseenkin suostui, nyt jos naapureilla oli kiikarit, niin huhhuh... 

 

 

 

 

 

Eikai tässä muuta.

Osa loppu, finiitto, vai miten se meni.

Mitäs tähän, niin ne kysymykset, niinku normaalistikkin.

  1. Kumpi on mielestäsi parempi Poju vai Typy?
  2. Voi ei, osan lopussa tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi. Mitä siis tulee tapahtumaan?
  3. Tuleeko Ramista iän myötä pahis, vai tuleeko hän isäänsä? (SOVITAAN ETTÄ HELLÄ OLI NUORENA PAHIS)
  4. Millainen Ansasta tulee? Tuleeko hänestä monen pojan ansa, vaiko ujo opiskelija ? Vaiko jotain muuta?
  5. Mitä pidit osasta, pitäisikö useamminkin olla tarinamaisesti kerrottu? 
  6. Oliko osa humoristinen? (itse en tiedä, joka osan olen kirjoittanut väsyneenä, jolloin en ole ajatellut, millainen osa on)

Kunhan vastaat ainakin 1-5 kysymyksiin, kutonen nyt on lähinnä kuin 5, mutta joo, vastatkaa siihenkin.

Puolentoistatunnin osanväkerrys on ohi, KOMMENTOIKAA♥! Ja minä menen pelaamaan 7.osaa --->