Tälläkertaa en tehnyt osakuvaa :] en ole varma, teenkö jatkossakaan, ehkä, ehkä en ;)

Lukemaan --->

(btw. kuuntelen katy perryn firework biisiä, koska siinä on sellanen odottelutunnelma ja tehän ootte oottanu tätä osaa jotain... 2-3 kk ? :D )

 
Kun Hellä oli hellän hetken ihaillut uutta tyyliään, hän jaksoi löntystää uusilla makasiinista ostamillaan korkokengillä lapsosen luokse. Oli aika aloittaa lapseen tutustuminen, hoitaminen sekä sukupuolen tarkistaminen.

- Heipähei, lapsonen. Olen hellä Hellä-äitisi. Niin, niin, se saattaa kuulostaa ihan siltä, kuin olisin joku julkkis, kun minähän näytänkin ihan mallilta ja kaikkea ja.... SE EI OLLUT SARKASMIA! Äläpäs ilmeile minulle, pikkulapsi!

Hellä ei ehkä ollutkaan niin hellä, ainakaan aluksi lapselleen, vaikka nimestä voisikin päätellä muuta. 

- Tahdotko maitoa ? TÄÄLTÄ TULEE LENTOTUTTIPULLOKONE! Vruuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuumhh! 

No okei, kyllähän Hellästäkin helliä puolia löytyi :)

- Aaw, pikkusiskoni vihasi minun lentotuttipullokonesyöntiteemaa, mutta ilmeisesti sinä, lapseni näytit rakastavan sitä.

Aaw, mikä kuva ♥

- On siis aika mennä pesulle, sillä haiskahdat niin... Yh! Pidän silmäni kiinni, se olkoon yllätys, oletko tyttö vai poika. Vaikutat tytöltä, sillä pojat eivät koskaan ymmärtäisi minua! Toivottavasti olet tyttö, keksin sinulle jo nimenkin, Hellä Junior!

Nyt on siis aikamme tullut saada tietää, onko Hellä Jr tyttö vaiko poika. Kumpaa arvelette ? 

Hellä asteli takaisin kylpyhuoneeseen silmät kiinni, vauva sylissään. 

- No niin, katsotaanpa.... Sinä olet....

Hellä avasi silmänsä.

- ....POIKA! 

Hellä huusi katsottuaan vauvan sukupuolen.

Poika katsoi äitiään pelästyen.

Hellä puki pojan, pestyään kummallisen hajun tästä ensin. Seuraava asia, mikä pitäisi tehdä, on nimen keksiminen. 

- Pistetään viisaat päämme yhteen, poika, ja kerro, kun olet keksinyt nimen itsellesi! Hellä sanoi ja nosti poikansa pään otsaansa vasten.

Kun tulosta ei syntynyt, Hellä vei pojan nukkumaan, jospa tämä olisi herätessään viisaampi.

Talon toinen herra saapui töistä laulellen jotain poliisivirttä. 

- Hei, kultaseni, saavuin töistä, Kasperi kertoi, kuin se ei niin ilmiselvää olisi ollutkaan.
- Niinkö, rakas? 
- Kyllä vaan, ja arvaa mitä työkaverini Rami Järvinen sanoi!
- No mitä työkaverisi Rami Järvinen sanoi?
- Hän sanoi, että hän saa lomaa, koska menee naimisiin. Eihän se ole reilua, kun enhän minäkään saanut lomaa naimisiinmenosta!
- Kasperi, minulla on sinulle asiaa...
- Ai, tahdotko sinäkin mennä uusiksi naimisiin, jotta saisin vapaata ?

- Mikä ettei, mutta se ei ollut asiani, kulta, Hellä sanoi rauhallisesti. 
- No mikäs sitten ?
- Synnytin lapsen, silloin kun lähdit töihin.
- NIINKÖ? Mietinkin, miksi olet laihtunut...
- Krhm...
- Niin, siis lähtikö Ranskis? MINNE SE MENI!? .______.
- Se nukkuu huoneessaan, jonka rakensin kysymättä lupaasi, parissa minuutissa.

Kasperi suuteli Hellää. 

- No, onko Ranskiksella sukupuoltakin? Kasperi kysyi varovaisesti.
- On, on, se on poika, muttei sillä ole vielä nimeä.

Hellä ja Kasperi menivät huoneeseen, missä Ranskis nukkui. 

- Täällä se on, tulehan lähemmäs vaan, Hellä sanoi.

- Eiiih! Minua pelottaa! Kasperi sanoi ja käänsi selkänsä vauvalle.

Hellä nosti Ranskiksen hellästi kehdosta ja ikkunasta kurkisti valkoinen koira.

Pian Kasperi kuitenkin rohkaistui ja Hellä pääsi ojentamaan Ranskiksen hänelle.

- Siinäpä on poikasi, Ranskis. Keksi sille nimi, Hellä käski.
- Nimikö? No ootas hetki!

- Sen nimi on Rami 'Ranskis' Järvinen Jaantila ja sitä nukuttaa.
- Rami 'Ranskis' Järvinen Jaantila? Saanko luvan lyhentää keksimääsi nimeä?
- No, miksi, Rami Järvinen on niin hyvä tyyppi, että sen nimi tulee meidän Ranskiksen nimeksi. 
- No niin, en minä sitä tarkoittanutkaan, mutta nimi on turhan pitkä, Hellä selitti.
- No okei sitten.
- Olkoon poikamme Rami 'Ranskis' Jaantila.
- Okei, Kasperi sanoi. 
- Tättä, Ranskis huomautti. 
- SEN ENSIMMÄINEN SANA :OO ! Kasperi huudahti.

- Noniin, hyvää päivää, Ranskis, nuku hyvin, Kasperi sanoi peitellessään poikaansa.

Ilme kertoo kaiken.

Kello alkoi olla jo sen verran, että sekä Kasperille, että Hellälle alkoi tulla nälkä. Hellä siis valmisti jotain epämääräistä soppaa.

Heti kun Hellä oli istunut penkilleen, Kasperi alkoi ehdottelemaan.

- Nyt kun meillä on Ranskis, niin hei tehdäänkö hampurilainen? Ei sen tartte olla niin läski ja...
- Mitä jos pysytään pois roskaruuasta, ja tehdään vaan lapsi?
- No kai sekin käy, mutta...
- Ei mitään muttia, Kasperi, syö nyt.

- Niin, mutta, milloin me...
- Siellä se mutta tuli...
- Antaa sen mutan olla, nyt minulla on tärkeä kysymys. 
- Antaa tulla, Kasperi.
- No... milloin me teemme kyseisen lapsen? 

Hellää alkoi yskittämään hurjasti.

- Krhmmah!!! Nyt meni kyllä soppa väärään kurkkuun... No syödään nyt ainakin ensin!

Ja tyynyt lentää.

Yöllä Hellä heräsi Ranskiksen ulvontaan. Oli siis mentävä alushoususillaan katsomaan, mitä pojalle kuului.

Samalla Kasperikin nousi. Hän oli ahkeralla päällä.

Mutta hän ei ollut ainoa. Hellä vei läpinäkyvät roskat.

Ja Kasperi... No... ei se ehkä niin ahkeraa ollut sittenkään.

Helläkin päätti mennä takaisin nukkumaan. Olihana illalla taas mentävä töihin.

i
Ennen, kuin Kasperi meni itse töihin, kävi hän moikkaamassa Ranskista.

AAAWNAMNAM♥ Ihana kuva, ilmeet ja muutenkin koko maailma ♥ :O

No, Kasperin sijaan Hellä meni töihin. Hellä otti poliisiasunsa ja lähti esittämään Kasperia.

Ja Kasperi otti alushousunsa ja lähti esittämään Hellää. Eikun...

No, olihan poika taas pestävä..

Taas alkoivat Hellän iltavenytykset. Kummallista...

Ja vaatteet vaihtuivat ja Hellä lihosi.

Miksi?

No lapsi♥

Mutta Hellä luuli, että hän lihoi muuten vaan. D:<

- KASPERII! Menen laihduttamaan!
- Joo joo!

- Auuum, tahdon laihtua, auum, en keksi parempaa keinoa...

Illemmalla...

- Kasperi, minua surettaa...
- Mikä nyt?
- Nokun lihoin, yritin laihduttaa ja se ei toiminut.
- Hampurilainen?
- NIIN! En tullutkaan ajatelleeksi, olenko taas raskaana?
- Mutta Ranskishan syntyi jo...
- Kyseessä onkin lapsi♥...

AAMULLA:

Yläkerrassa oli bileet. Ranskiksen takia oltiin hankittu jopa ilmapalloja ja kakku.

- Noniin, olemme kokoontuneet tänne Jaantilojen yläkertaan todistamaan ihmeellistä asiaa, Rami Jaantilan 4-vuotis syntymäpäivää, Hellä saneli kirjakielellä ja selvästi artikuloiden.

Sitten hän heitti pojan ilmaan.

- Kasperi, otatko sinä hänet kiinni, vai otanko minä ?

- No ota sinä, Kasperi sanoi kauempaa. 

Ramille oli kasvanut jo hiukset ja maitohampaatkin.

Sitten Hellä lähti mussuttamaan kakkua, alakertaan.

Kasperi otti Ramin syliinsä, mutta laski hänet melkein heti lattialle. Hän olisi tahtonut jäädä myös mussuttamaan kakkua, mutta oli kiire töihin.

 
Kasperi keksi keinon välttyä töihinmenemiseltä, mutta tuli katumapäälle, muistettuaan, että oli ilmoitettava työkaveri Rami Järviselle poikansa nelivuotissynttäreistä. 

Hän siis lähti töihin.

Kasvamisen myötä oli aika kouluttautua sisäsiistiksi. Hellä ei suvaitsisi talossaan +4-vuotiaan jätöksiä edes pöksyissä! ;o

Oli muuten tullut talvi. Näettekö tekin tuolla takapihalla olevan bugin? Minä näen ja se on pelottava... Zoomataanko ?

Luonto tahtoi ilmeisesti juhlia Ranskiksen synttäreitä...

- Taasko siellä sataa lunta ? Hellä pohdiskeli itsekseen ääneen. Ramilla oli nälkä, mutta silti hän kuunteli ihan nätisti äitinsä hullua itsekseenpuhelua. 

Pian hän kuitenkin pääsi maistelemaan mahtimaidon makeaa makua. 

^Se oli hankala lause :D Sanokaa se monta kertaa nopeasti D::: !

- ÄRRHHHHHHHHHHH, SILTI KOSKEE SELKÄÄN! Hellä karjui. Aiemmassa raskaudessa hänen selkäänsä ei ollut koskenut.

Selkäkipuja ei auttanut fakta, että hänen oli pakko opettaa Rami kävelemään.

....

Okei, myönnetään, en osaa jättää osia jänniin kohtiin.. D:

Kuitenkin, tässä tämä oli; LC Jaantilan kolmososa, jota odotitte n. 2-3 kk.

...

KOMMENTOIKAA!

Nyt, kysymyksiä:

1. Pitäisikö jatkossakaan tehdä aloituskuvia ? 

2. Oliko osa, huono, hyvä, superhyvä vai surkea? Miksi?

3. Tuleeko toisesta lapsesta tyttö vai poika?

...

KOMMENTOIKAA,

3,2,1 NYT!